Samalla reissulla, kun ostin turkoosia kudetta, kassalla osui silmiini juuri tullut kuorma ontelokuteita. Siinä oli juuri sellainen harmaa kude, josta olin luvannut tehdä yhden korin. Pitihän se sitten tietenkin ostaa ja kutistaa kude vielä samana päivänä. Korin piti olla 20cm leveä ja 15cm korkea ja siinä piti olla kahvat. Kuinka ollakaan,
Kangasaitan sivuilla oli ohje juuri tuon kokoiseen. Hätiköin kuitenkin virkatessani ja onnistuin tekemään saumasta, jossa kerrokset vaihtuu, vinon... Siksi tein toisenkin korin ja taas saumasta tuli vino! Eli ilmeisesti sen kuuluukin mennä niin :) Tässä kuva toisesta korista.
Ensimmäisen korin annoin siskolleni lahjaksi. Tiedä häntä oliko hyvä idea, kun ottaa huomioon, että hän on noin sata kertaa taitavampi virkkaamaan kuin minä. Toisen sai serkkuni, joka sitä oli alunperin pyytänytkin. Loppukuteesta sai vielä tehtyä pikkuruisen korin, ehkäpä teen siitä itselleni avainkipon.
Kommentti tulee vähän myöhään, mutta sanonpa vaan, että ehdottomasti kannatti antaa kori siskolle :-). Se odotti vähän aikaa lipaston päällä, että keksisin sille hyvän käyttötarkoituksen. Sitten yhtenä päivänä huomasin, että siihen oli pesiytynyt kahdet keskeneräiset sukat ja yhdet tumput - ihan itsestään tietysti :-). Eihän niitä hennonut häätää, kun olivat kotiutuneet niin hyvin. Jostain syystä kaikki vapaat korit, kassit ja laatikot näyttävät meillä päätyvän käsityötarvikkeiden säilytykseen...
VastaaPoista