Matto kummitädille

Kummitädillä oli synttärit jo elokuussa, mutta enpä ole saanut aikaiseksi laittaa maton kuvaa koneelle... Virkkasin siis ruskeasta ontelokuteesta ison Marketta-maton ja siinä saikin koukku sauhuta, sillä aloitin pari viikkoa ennen h-hetkeä. Ja muutenhan ehtisi hyvinkin, mutta kun nuo ipanat välillä vähän häiritsee tätä harrastamista...

Tuo reuna tahtoi nousta koko ajan ylös, mutta sain senkin lopulta prässääntymään ihan kunnolla. Lisäksi matossa on yksi tahallaan tehty virhe :) En enää muista missä kulttuurissa on tapana se, että käsityötuotteesta ei saa tehdä täydellistä tai paholainen kiinnostuu siitä (tai jotain). Ja kummitätini on sen verran taikauskoinen, että ajattelin, että on parempi pitää paholaiset ja muut örkit mahdollisimman kaukana :D

Ai niin, kude Someron langasta ja ohje Kangasaitan sivuilta.

Jumpsuit

Ensinnäkin, milloin haalarista on tullut jumpsuit..? Mihin katoaa suomen kieli? No, oli mikä oli, kaava on OB 4/2012 ja koko 86 eli se vauvamaisempi jumpsuit. Kangas on joustofroteeta, nyt en muista mistä se on ostettu.

Vuoritin hupun mustalla trikoolla, muuten haalarissa ei ole vuoria. Ja tässä on elämäni ensimmäinen resorikanttauksinen vetoketjuhalkio (ja sen kyllä huomaa). Onneksi musta väri peittää virheitä, sen verran omalaatuinen tuosta halkion alaosasta tuli... Pitänee lukea OE:stä paremmat ohjeet, muistan siellä nähneeni, mutta en jaksanut etsiä. Vetoketjun yläreunasta tuli ihan siisti, mutta kokonaisuutena en voi sanoa olevani ihan tyytyväinen.  Ihan hauska tästä kyllä tuli ja juuri sopivasti on kasvunvaraakin eli kuopus saa vielä tovin tätä käyttää ellei nyt ihan hirveästi venähdä pituutta. Toivotaan että sopivat syyskelit vielä jatkuvat.

Koska kangasta vielä jäi, tein ruttupipon esikoiselle. Kaava on samasta lehdestä, mutta hieman muunneltuna.

Niin kauas pilvet karkaavat

Vihdoinkin! Siis sain nämä ystäväni tilaamat vaatteet valmiiksi. Ompeluhuone tosin ei ole vieläkään kunnossa vaan lähinnä muistuttaa romuvarastoa. Mutta eihän pieni epäjärjestys ompelemista estä.

Asiaan, tein siis Myllymuksujen ruskeasta pilvitrikoosta kaksi t-paitaa, yhden mekon ja kolme pipoa. Pääsin vihdoin testaamaan hankkimaani kaksoisneulaakin (miksi ihmeessä en ole ostanut sellaista aikaisemmin?!)

Hävettää tunnustaa etten ole ommellut saumurilla muuta kuin perus 4-lankaista ommelta ja nyt kokeilin differentiaalisyöttöä. Sillähän sai tosi näppärästi tehtyä mekon hihojen poimutukset. Mekon muuten piti olla tunika, mutta mekko siitä tuli...

Pipot oli nopea surauttaa valmiiksi, niitä olen ennenkin tehnyt. Tilasin myös nauhaa, jossa on kukka ja teksti "handmade" Fabriinasta. Vaatteista tuli ehkä hieman viimeistellymmän näköisiä, kun niissä on jokin merkki. Mitään omalla tekstillä olevia en ole raaskinut tilata. Enkä olisi tuotakaan nauhaa osannut kaivata, ellei joku olisi sitä Facebookin Ompeluelämää-ryhmässä maininnut.

Oli muuten ensimmäinen kerta, kun tein resorikanttauksia. Mielestäni ne onnistuivat ihan hyvin vaikka vielä saakin vähän harjoitella että olisivat täydellisiä... Kaikkein parasta oli kyllä kuulla "asiakkaalta", että vaatteista on tykätty ja toisetkin ovat niitä kehuneet :)

Pilvipipo

Ihan on tullut vieroitusoireita, kun en ole päässyt ompelemaan. Nyt sitten oli "pakko" kun esikoinen sotki kuopuksen ihanan pipon autorasvaan...

Siispä äkkiä kaava vanhasta piposta ja saumuri pois muuttolaatikosta. Koneessa oli mustat langat valmiina eli kangas määräytyi sen mukaan, kankaana on Myllymuksujen ruskea pilvitrikoo. Samasta kankaasta pitäisi vielä tehdä muutama tilaustyökin. Pipo oli sen verran nopea tehdä, että raivasin vain hiukan pöydänkulmalle tilaa, että saumuri mahtui, ja surautin pipon seisten :) Kukas sitä tuolia ommellessa tarvitsee..?

Postaan ensimmäistä kertaa kännykällä, joten saa nähdä miten onnistuu tämäkin...

So much to do, so little time...

Eipä tule nyt kuvia, ei. Tilasin uusia kankaita ja kuteitakin olisi, mutta nyt vaan ei kertakaikkiaan voi tehdä niistä mitään. Muutto on edessä viikonloppuna ja pitäisi kai keskittyä pakkaamiseen ym. yhtä tylsään... Mutta sormet syyhyää niiin kovin päästä tekemään jotain ja pää on täynnä kivoja ideoita!

Lupasin kaiken lisäksi tehdä kaverini lapsille t-paidat, joten ehkäpä ne ovat seuraavana listalla, omat projektit odottakoon. Sain vihdoin hommattua ompelukoneeseen kaksoisneulankin, joten toivon että t-paitojen ompelu sujuu nyt mukavammin. Tasosaumakonehan olisi ihan huippu ja sellainen jopa olisi olemassa, mutta kyseessä on vanha teollisuuskone, enkä vielä ole ihan päässyt sinuiksi sen kanssa. Pitää joskus taas pyytää kummitäti apuun, jolta kone on peräisinkin.

Kasvimaan pieniä ihmeitä

Olin tuossa viikon verran poissa kotoa ja sateet olivat näemmä tehneet tehtävänsä. Mullasta pilkisti pinaatin, rukolan ja lehtisalaatin taimia, ihanaa! Muutama päivä myöhemmin pilkisti jo herneiden, tillin, porkkanan ja kukkienkin taimia mullasta.

Olin vähän myöhässä kylvämisen suhteen, joten saa nähdä mitä niistä tulee. Löysinpä kukkapenkistä jotain kurjempaakin, jokavuotisen viholliseni, liljakukon. En tiedä onko se otuksen oikea nimi, mutta ainakin se tekee selvää jälkeä liljoista. Pitänee ottaa järeät aseet käyttöön ja vähän myrkyttää... Tässä kohtaa vannon Ripcordin nimeen :)

Siellä se punainen paholainen pilkistää...

Kori ja toinenkin

Samalla reissulla, kun ostin turkoosia kudetta, kassalla osui silmiini juuri tullut kuorma ontelokuteita. Siinä oli juuri sellainen harmaa kude, josta olin luvannut tehdä yhden korin. Pitihän se sitten tietenkin ostaa ja kutistaa kude vielä samana päivänä. Korin piti olla 20cm leveä ja 15cm korkea ja siinä piti olla kahvat. Kuinka ollakaan, Kangasaitan sivuilla oli ohje juuri tuon kokoiseen. Hätiköin kuitenkin virkatessani ja onnistuin tekemään saumasta, jossa kerrokset vaihtuu, vinon... Siksi tein toisenkin korin ja taas saumasta tuli vino! Eli ilmeisesti sen kuuluukin mennä niin :) Tässä kuva toisesta korista.

Ensimmäisen korin annoin siskolleni lahjaksi. Tiedä häntä oliko hyvä idea, kun ottaa huomioon, että hän on noin sata kertaa taitavampi virkkaamaan kuin minä. Toisen sai serkkuni, joka sitä oli alunperin pyytänytkin. Loppukuteesta sai vielä tehtyä pikkuruisen korin, ehkäpä teen siitä itselleni avainkipon.